Asunnoton ei ole ihmisroskaa

Asunnottomien yötä vietetään tänään. Asunnottomien yön tapahtumia järjestetään useilla paikkakunnilla vuosittain näin 17. lokakuuta, joka on Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi. Itse olen Laukaan tapahtumassa paikalla klo 20-22.

Selvitysten mukaan Keski-Suomen alueella oli viime vuonna asunnottomia 163. Luku on suuntaa antava, koska piiloasunnottomuus ei näy tilastoissa. Erityisesti nuoret majailevat pakon edessä sukulaisten ja ystävien nurkissa.

Suomessa asunnottomista neljä viidesosaa on miehiä. Miesten asema on usein hyvin heikko, sillä asunnottomuus on monille vain yksi ongelma muiden joukossa. He jäävät helposti yksin ongelmineen. Miehillä avun hakemisen kynnyskin voi olla korkeampi kuin naisilla.

Suomen laissa on perus- ja ihmisoikeuksiin säädetty, että jokaisella on oikeus sopivaan asuntoon. Se on yksi ihmisarvoisen elämän kriteereistä. Asunnottomuus voi koskettaa ketä tahansa, se ei ole vain tietyn moniongelmaisen ryhmän haaste. Riskitekijöitä ovat muun muassa heikko taloudellinen tilanne, luottotietojen menetys, elämänhallinnan vaikeudet, erilaiset riippuvuudet ja mielenterveysongelmat sekä sosiaalisten resurssien vähäisyys. Myös elämäntilanteen muutokset kuten sairaus, ero, muutto toiselle paikkakunnalle tai työttömäksi jääminen lisäävät riskiä.

Itse toivon, että tapahtuma herättää huomaamaan asunnottomuuden moninaisuuden ja mahdollisuudet vaikuttaa asiaan. Haluaisin kaikkien ymmärtävän, että jokainen ihminen on arvokas.

Mitä sinä olet valmis tekemään?

Viime päivinä on käyty vilkasta keskustelua ilmastonmuutoksesta. Se johtuu siitä, että hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n viidennen arviointiraportin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista käsittelevä osa hyväksyttiin maanantaina 8.10.2018. Raportin keskeinen sisältö on, että maapallon lämpeneminen pitäisi pysäyttää 1,5 asteeseen. Aiemmin ilmaston kannalta turvallisena rajana on pidetty noin kahta astetta. Alle kahden asteen tavoite linjattiin Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015. Puolen asteen tiukennus tavoitteeseen kuulostaa vähäiseltä, mutta se tarkoittaa dramaattisia muutoksia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset monien asioiden kohdalla karkeasti ottaen tuplaantuvat, jos maapallon lämpötila nousee kaksi astetta puolentoista asteen sijaan.

Perusvoiman tuottoon on nykyään vaihtoehtoina käytännössä vesivoima, polttoprosessit (hiili, turve, puu, kaasu) ja ydinvoima. Uudet energiantuotantotavat muun muassa tuuli (5,6 % sähkön kokonaiskulutuksesta) ja aurinko ovat toistaiseksi tekniikkansa ja hintansa takia vielä pienehköjä energialähteitä. Ydinvoimaa ei tulisi ajaa alas. Saksa tekee parhaillaan sitä. Siksi se käyttää hiiltä entistä enemmän ja Co2- kuorma vain lisääntyy. Tämän seurauksena kokonaisia kyliä autioituu ja lyödään maan tasalle hiilikaivosten alta. Minusta tämä suuntaus ei ole kannatettava.

Ilmastoraportti antaa järkyttävän kuvan maapallon tulevaisuudesta ja on hyvin huolestuttavaa luettavaa. Meidän on muutettava elämäntapamme perusteellisesti. Yksittäisen henkilön yksittäisillä teoilla on myös vaikutusta ilmastonmuutokseen. Koska suurin osa ilmastovaikutuksistamme syntyy energiasta, ruoasta ja liikkumisesta, ovat myös ratkaisut niissä. Voimme vähentää ruoan ilmastovaikutuksia helposti päivittäin suosimalla kasvispainotteista ruokavaliota, pitämällä ruokahävikin minimissä sekä suosimalla kausiruokaa. Asumismuodosta riippumatta jokainen voi vähentää energiankulutusta alentamalla sisälämpötilaa. Suosimalla julkista liikennettä, pyöräilemällä tai kävelemällä lyhyet matkat. Tekemällä osa lomamatkoista junalla lentämisen sijaan ja harkitsemalla kotimaisia kohteita. Tämän kaiken me tiedämme, mutta olisiko viimeistään nyt aika toimia. Kuluttajan kannalta hyvää ja ikävää on se, että verotusta tullaan käyttämään ohjauskeinona. Esimerkkinä hyvästä tässä kohtaa mainittakoon valtiovarainministeri Petteri Orpon ajatus sähköautojen verottomuudesta.

Mitä sinä olet valmis tekemään? Oma henkilökohtainen ilmastolupaukseni olkoon tässä yhteydessä vähentää vedenkulutusta (kylmä ja lämmin).

Mahdollisuuksien tasa-arvo vain utopiaa?

Helsingin sanomat otsikoi menneellä viikolla kuinka köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon. Toimeentulotuen perusosan siirto Kelaan viime vuoden alussa on johtanut siihen, että ihmisiä putoaa tyhjän päälle. Sen olemme havainneet myös kirkon diakoniatyössä.

Syyskuun puolivälissä julkaistiin joka toinen vuosi julkaistava diakoniabarometri eli kyselytutkimus. Selkeä muutos edelliseen kyselyyn verrattuna on, että kaksi kolmesta kirkon diakoniatyöntekijästä käyttää merkittävän osan työajastaan taloudellisten asioiden neuvontaan ja avustamiseen. Lisäksi eräiden arvioiden mukaan vanhempien tulotaso vaikuttaa lapsen kouluttautumiseen ja tuleviin ansiotuloihin Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

On selvää, että yhteiskunnan on tuettava ja vahvistettava ihmisten kykyä kantaa vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Samalla on varmistettava, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja sosiaaliturva takaavat ihmisarvoisen elämän perusedellytykset. Oikeudenmukaisuuteen kuuluu, että ahkeruus ja järkevät valinnat tuovat menestystä tekijälleen. Siihen kuuluu myös, että vaikeuksiin joutunutta autetaan nousemaan jaloilleen.

Jokaisella tulee olla oikeus kehittyä omista lähtökohdistaan tahtonsa mukaisesti. Ihmisten aidot valinnanmahdollisuudet lisäävät sitoutumista ja vastuunkantoa. Hyvinvointiyhteiskunnassa kansalaisen ei tarvitse pelätä perusturvallisuutensa puolesta. Edellytyksenä tälle on, että yhteiskunnan perusrakenteet, talous ja turvaverkot ovat kunnossa. Jokainen ihminen on yhtä arvokas.

Kokoomuksen politiikan johtavina periaatteina ovat puolueen perustamisesta saakka olleet sosiaalisen nousun mahdollistaminen ja koulusivistyksen tarjoaminen kaikille. Tämä tarkoittaa sitä, jokaisella tulee olla perhetaustastaan tai asuinpaikastaan riippumatta mahdollisuus oppia, kouluttautua, rakentaa oma polkunsa ja löytää vahvuutensa. Kenenkään tausta ei saa määrätä, mitä hänestä voi tulla. Mahdollisuuksien tasa-arvoa on, että Suomessa jokainen voi sivistää ja kehittää itseään, pärjätä ja edetä elämässä ja tavoitella onnellisuutta mutta onko tästä tullut kuitenkin vain hyvinvoivien etuoikeus? En toivo, että niin on. Samalla uskon, ettei niin ole. Tähän tarvitaan vain päätä, käsiä ja sydäntä.

“Politiikka on rakkauden jatkamista toisin keinoin”

Minua politiikka on kiinnostanut kauan, vaikka ”julkisesti” olen ollut politiikassa mukana vuoden 2012 kuntavaalien myötä. En ole koskaan pelännyt haasteita ja itseni likoon laittamista. Myös politiikkaan mukaan lähtemisessäni on kyse halusta tarttua toimeen ja tehdä asioille jotakin. Asiat eivät muutu  päivittelemällä. Muutos vaatii aina tekijänsä.

Politiikka on vaikuttamista asioihin, joita pidän tärkeinä. Oikeus työhön on yksi kansalaisten perusoikeuksista. Tästä huolimatta kaikkien ei ole helppo löytää itselleen työtä. Vaikeasti työllistyvien mahdollisuudet työhön on yksi niistä asioista, joita haluan olla omalta osaltani edistämässä. Tämä edellyttää myös sosiaaliturvan pikaista uudistamista seuraavalla vaalikaudella. Lisäksi on hyvä muistaa, että mitä korkeampi työllisyysasteemme on, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on tarjota palveluja kaikille.

Kokoomuksen yksi slogan kuuluu “Politiikka on rakkauden jatkamista toisin keinoin”. Tämä minun on helppo allekirjoittaa diakoniasta vastaavana pappina. Se tarkoittaa muun muassa sopivaa tukea oikeaan aikaan niin lapsille, perheille kuin senioreille. Opetus ja sivistys puolestaan antavat jokaiselle lapselle mahdollisuuden kasvaa täyteen mittaansa.

Ilmastonmuutos on merkittävimpiä maailmanlaajuisia uhkia ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnille. Se paitsi haastaa meitä toimimaan heti, myös kasvattamaan tulevat sukupolvet vieläkin ympäristövastuullisemmiksi kuin edeltäjänsä.cropped-esite8.jpg