Ylisukupolvinen syrjäytyminen on voitettavissa


Suomessa koulutuksen ja työn ulkopuolella on 60 000 15–29-vuotiasta nuorta, yhden kokonaisen ikäluokan verran. 20 000 lapsen ja nuoren arvioidaan olevan vakavassa ylisukupolvisessa syrjäytymisriskissä. Meillä ei ole varaa hukata heistä yhtäkään.

Ratkaisut ovat olemassa, kunhan kokoamme voimamme ja sitoudumme yhteiseen tavoitteeseen. Muutos ei kuitenkaan tapahdu heti tai edes seuraavan neljän vuoden aikana, vaan tarvitaan vaalikaudet ylittävää yhteistyötä.

Kasautuneessa huono-osaisuudessa elää Suomessa 10 000 lapsiperhettä. Heitä yhdistää pitkittynyt köyhyys sekä lisäksi epävakaat ihmissuhteet, alhainen koulutus, työttömyys, päihde- tai mielenterveysongelmat. Tärkeää olisi tarjotaan perheille palveluja nopeasti eikä vasta ongelmien kasautuessa. Parhaiten toimii tuki, joka tulee koteihin helposti ja leimaamatta. Tuki olisi hyvä koordinoida neuvolan, varhaiskasvatuksen ja peruskoulun kautta kohdentamalla resursseja ja uudistamalla toimenkuvia.

Merkityksellisyyden tunne on myös tärkeää kaikille. Nuorelle on löydyttävä mielekäs paikka yhteiskunnassa koulutuksen ja työn avulla. On aika taata jokaiselle nuorelle omatahtinen toisen asteen koulutus tai työ oppivelvollisuuden jälkeen. Tukijärjestelmä vaatii remontin: työn vastaanottamisen on aina oltava nuorelle taloudellisesti kannattavaa, ja tukiin liittyvä byrokratia on purettava.

Ilman peruskoulun päättötodistusta ja järkevää jatkopolkua nuoren syrjäytymisriski on suurin. Myös koulunkäynnin ongelmat, yksinäisyys ja kiusaaminen altistavat syrjään jäämiselle. Niihin pitää tarttua nykyistä tehokkaammin. Tämä tehdään viemällä nykyistä vahvemmin perhe- ja nuorisotyö sekä mielenterveyspalvelut päiväkoteihin ja kouluihin.

Yksinäisyys, tekemättömyys ja ahdistuneisuus kuluttavat lasta ja nuorta. Autetaan lapsia ja nuoria solmimaan kaveruussuhteita tarjoamalla maksuton harrastus kaikille nuorille. Tämä voitaisiin toteuttaa kustannustehokkaasti ja mielekkäästi koulun yhteydessä. Valtioavusteiset liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimijat voitaisiin velvoittaa järjestämään tätä toimintaa kouluille, koska siellä tavoitetaan kaikki.

Yrittämällä työtä ja hyvinvointia

Tässä päivänä muutamana SDP:n Antti Rinne kaipaili tupon perään. Tämä on laajasti teilattu. Sen sijaan meidän pitäisi sitoutua rakenteellisiin ja työmarkkinoiden toimintaa parantaviin uudistuksiin, jotka nostavat työllisyyden vähintään 75 prosenttiin vaalikauden aikana ja luovat edellytykset nostaa työllisyys pohjoismaiselle tasolle sekä taittavat kestävyysvajetta.

Tämä edellyttää verotuksen kehittämistä suuntaan, joka suosii työntekoa, yritystoimintaa, kotimaista omistamista ja muuta suomalaisten hyvinvointia lisäävää toimintaa sekä edistää ympäristön suojelua. Verotuksen on tuettava Suomen houkuttelevuutta maana, jossa halutaan tehdä työtä, yrittää ja johon halutaan sijoittaa.

Jotta suomalaiset yrittäjät voivat jatkossakin tarjota töitä, toimeentuloa ja hyvinvointia, tekoja yrittäjyyden puolesta tarvitaan lisää. Kokoomuksen yrittäjäkiertueen keskeinen viesti oli epävarmuus tulevaisuudesta.

Yrittäjät ovat huolissaan poliittisista avauksista, joissa yrittäjien vero- ja sääntelytaakkaa halutaan kiristää. Huoli on myös työntekijöistä. Investointikannustimien ja kannattavuuden heiketessä heikkenee myös yritysten kyky työllistää ja maksaa työntekijöille parempia palkkoja.

Julkisessa keskustelussa lietsottua vastakkainasettelua ei tunnistettu omalla työpaikalla, vaan samassa veneessä olemisen henki oli vahva yrityksissä. Paikallisen yrityskohtaisen sopimisen laajentamista kaikkiin yrityksiin reiluin ehdoin pidettiin tästä syystä tärkeänä.

Jokainen yrittäjä tavoittelee oman yrityksensä menestystä. Tukien sijaan toivotaan yhteiskunnalta ”saa tehdä” -henkeä eli kannustavaa ja kilpailukykyistä toimintaympäristöä kilpailijamaihin verrattuna.

Joskus yrittämisen riskit myös realisoituvat, ja yrittäjät toivoivatkin yhteiskunnan paremmin tukevan epäonnisia yrittäjiä takaisin yrittämisen tielle.

Itsensä työllistäjien ja pienyrittäjien perusturvaan toivottiin parannuksia. Lisäksi rehellisten konkurssin tehneiden yrittäjien uuteen alkuun toivottiin helpotuksia.

Myös sukupolven vaihdosta tulisi helpottaa, jotta kaikki yrityksemme eivät siirtyisi ulkomaisten pääomasijoittajien haltuun.

Tasa-arvoa. Oikeasti.

Olen vahvojen naisten kasvattama. Sanon tämän siksi, että isäni sairastui vakavasti ollessaan vain 33 -vuotias ja kuoli 12 vuotta myöhemmin 45 -vuotiaana. Äiti oli se, joka joutui kantamaan päävastuun perheen elatuksesta. Hän myös yksinhuoltajana kasvatti minusta ja sisaruksistani vastuuntuntoisia ja eteenpäin pyrkiviä kansalaisia.  Myös molemmat isoäitini (jo edesmenneet) olivat jämäköitä naisia. Minulle kysymys tasa-arvosta on siis merkittävä asia.

Viime vuosina tasa-arvokeskustelu on onneksi monipuolistunut, teemoiksi ovat nousseet sukupuolistereotypioiden purku ja analyysi feminiinisyydestä ja maskuliinisuudesta. Naisen ja miehen mallit ja roolit ovat monipuolistuneet. Tasa-arvokeskustelu on ulotettu varhaiskasvatukseen ja koulumaailmaan. Sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän sekä kiusaamisen vastaista työtä kouluissa on edelleen kuitenkin tehostettava ja opettajien ja rehtoreiden osaamista häirinnän tunnistamisessa vahvistettava.  

Maailma ei kuitenkaan ole valmis. Myös Suomessa on vielä paljon tehtävää. Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen ongelma. Rikoslain 20. luku on uudistettava ja uudistamisen lähtökohdaksi on otettava suostumuksen puutteen lisääminen raiskauksen keskeiseksi tunnusmerkiksi.

Myöskään hoivavastuu ei jakaudu miesten ja naisten välillä riittävästi, eikä palkkatasa-arvoakaan ole vielä saavutettu kaikilla aloilla. Tärkeää on tehdä työllisyyttä parantava ja etenkin naisten eläkeköyhyyttä kestävästi parantava perhevapaauudistus. Isille korvamerkittyä osuutta tulee lisätä. Uudistukselle on varattava riittävät resurssit. Perhevapaajärjestelmän tulee olla joustava ja huomioida perheiden monimuotoisuus.

Naisten hyvinvointi on mielestäni tasa-arvokysymys. Seuraavan hallituksen tulee toteuttaa sosiaaliturvan kokonaisuudistus, joka takaa ihmisarvoisen elämän edellytykset, vahvistaa työnteon palkitsevuutta, kannustaa aktiivisuuteen ja säilyttää tarveharkinnan. Sosiaaliturvaa uudistettaessa on varmistettava, että vaikutukset eri naisryhmiin ovat myönteiset. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota ikääntyneiden naisten, yksinhuoltajien, vammaisten ja maahanmuuttajanaisten toimeentuloon.

Naisten sosiaali- ja terveyspalveluille on muutenkin turvattava riittävät resurssit. Ennaltaehkäisevien palveluiden saatavuus tulee varmistaa. Yhdistysten ja järjestöjen merkitys tässä kohdin on tunnustettava ja niiden voimavarat saatava paremmin yhteiskunnan käyttöön. Yhteiskunnan on kannettava päävastuu ikääntyvän väestön hoidosta ja hoivasta. Naisille tulee taata myös esimerkiksi heidän tarpeisiinsa sopivat ja riittävät päihdepalvelut. Erityisesti päihderiippuvuusriskiryhmiin kuuluville naisille on resursoitava matalan kynnyksen palveluja.

Lopuksi haluan todeta, että tytöt ja naiset on oltava kehitysyhteistyön keskiössä. Syksyinen kaplakka ministeri Soinin ympärillä liittyen aborttikysymykseen osoitti, että Suomen linjan seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien edelläkävijänä ja puolustajana on oltava yhtenäinen. Sukupuolten tasa-arvo ja naisten oikeudet on huomioitava kaikissa kehityshankkeissa, koska ilmastonmuutoksen kaltaiset globaalit ilmiöt ovat uhka erityisesti kaikkein köyhimmille naisille. Auttamalla naista autamme hänen koko perhettään, mies mukaan lukien, sekä koko kyläyhteisöä. Oma toimeentulo vahvistaa naisten roolia ja arvostusta sekä perheessään että yhteisössään. Naisten auttaminen on tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista kasvattaa hyvinvointia kestävästi.

8.-9.2. Petteri Orpon Keski-Suomen kiertueella mukana

Pe – la 8.-9.2. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo rantautuu Keski-Suomeen. Puheenjohtajan kierros alkaa Manner-Suomen asukasluvultaan pienimmästä kunnasta, Luhangasta.

Ohjelma alkaa pe 8.2. klo 16 Luhangan kylätalolla (Kotipellontie 1, Luhanka). Ohjelman aluksi me eduskuntavaaliehdokkaat esittäydymme. Petteri Orpo tulee paikalla noin klo 17.30.

Tarkempi aikataulu Kylätalolla:
klo 16.00 Kahvitarjoilu
klo 16.30 Eduskuntavaaliehdokkaat esittäytyvät, juontajana Ahti Weijo
klo 17.30 Petteri Orpo tavattavissa
Ohjelma loppuu klo 18.00

Lauantaina 9.2 Petteri Orpo on tavattavissa seuraavissa paikoissa:
klo 9.30-10.15 Jyväskylä, kävelykatu, OP:n tasanne (Asemakadun ja Kauppakadun kulmaus)
klo 10.20-10.40 Jyväskylän yliopiston kirjaston edusta, Kokoomusopiskelijoiden teltta (Seminaarinkatu 15, Jyväskylä)
klo 11-12.30 Kaikkien puoluejohtajien vaalitentti Jyväskylän yliopiston päärakennuksessa
klo 13.30-14.00 Äänekoski, Kokoomo (Torikatu 4, Äänekoski)
klo 14.30-15.00 Laukaa, K-supermarket (Vuokaari 2 Laukaa)

Paikalla myös minä ja muut Keski-Suomen Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaat.