Oikeus arvokkuuteen

Tapaus Esperi Care on taas nostanut pintaan kysymyksen vanhusten hoidon tilasta maassamme. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) kommentti hoivayritys Esperi Caren ongelmista aiheuttaa myös ihmetystä. 

Ikääntyneiden määrä lisääntyy lähivuosina. Kun senioreista puhutaan kestävyysvajeena, se ei ole arvokasta puhetta ihmisestä. Seniorit hyödyntävät tälläkin hetkellä monella tavoin yhteiskuntaa maksamalla korotettua veroa ansiotuloihin verrattuna, kuluttamalla, tukemalla monin tavoin lastensa perheitä ja hoitamalla iäkkäitä vanhempiaan sekä tekemällä huomattavan laajaa vapaaehtoistyötä. Ikäihmisille tulee taata mahdollisuus omaehtoiseen, täysipainoiseen, turvalliseen ja arvokkaaseen vanhuuteen.

Taloudellinen pärjääminen luo edellytykset ihmisarvoiselle vanhuudelle. Kun työn verotusta kevennetään, ei saa samalla unohtaa eläketulon verotusta. Eläkeläisköyhyyden vähentämisessä erityisesti takuueläke on avainasemassa. Eniten sairastavat eläkeläiset käyttävät muita suuremman osan tuloistaan välttämättömiin lääkkeisiin. Heidän asemaansa voidaan parantaa lääkekorvausjärjestelmää ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevilla muutoksilla.

Eläkeläisten ostovoiman kehittyminen elinkustannusten kehitystä vastaavasti varmistetaan nykyisellä eläkeindeksin laskentamallilla. Kokoomus ehdottaa lisäksi sen tutkimista, miten hyvin elinkustannusindeksin perusteena oleva kulutuskori vastaa eläkkeellä olevien henkilöiden todellista keskimääräistä kulutusrakennetta.

Ihmisen henkinen ja sosiaalinen pääoma ei haihdu mihinkään, kun hän ikääntyy. Jos on virtaa jatkaa työntekoa muodossa tai toisessa, sen pitää olla mahdollista, ja siihen on kannustettava. Se hyödyttää senioreiden itsensä lisäksi koko kansantaloutta. Se tuo osaltaan helpotusta työikäisen väestön osuuden pienenemisen aiheuttamiin taloudellisiin haasteisiin.

Ikäihmisiä ei pidä säilöä passiivisiksi, kun he tarvitsevat tukea arjessaan. Tämä edellyttää riittävien palveluiden saamista kotiin ja omaistaan kotona hoitavavan henkilön saamaa tukea. Kun kotona asuminen ei ole enää mahdollista, tarvitaan palveluasumista ja perhekoteja vanhuksille. Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan määrä on mitoitettava todellista tarvetta vastaavaksi. Tässä on parantamisen varaa. Palvelujen on oltava aina myös kuntouttavia. Hoitotakuuta on tiukennettava, ja lisäksi luotava sen rinnalle hoivatakuu. Tämä edellyttää vanhuspalvelulain velvoittavuuden vahvistamista. Silloin, kun esimerkiksi kunnat käyvät neuvotteluja yksityisten palvelutuottajien kanssa, on varmistettava hoidon laatu ja hoitavien käsiparien riittävyys.

Toimintakyvyn ja terveyden edistämisessä fyysisen toimintakyvyn tukeminen ja henkisen vireyden ylläpito ovat korvaamattomassa roolissa. Kansallista muistiohjelmaa on jatkettava. On tarpeen myös kehittää ja kokeilla uusia keinoja ikäihmisten liikunnan edistämiseksi sekä kulttuuripalveluiden ja muiden harrasteiden saavutettavuuden parantamiseksi. Tässä esimerkiksi kansalaisopistoilla ja muulla vapaan sivistystyön kentällä on runsaasti annettavaa. Senioreilla on korvaamaton rooli paitsi kulttuuripalveluiden käyttäjinä, myös niiden järjestämisessä ja tuottamisessa. Kulttuuri ja muut harrastukset tuovat sisältöä elämään ja auttavat osaltaan myös torjumaan yksinäisyyttä.

Tukea vaalikampanjaani

Ohessa on vaaliohjelmani. Sitä on hiottu laajemmalla joukolla. Se on syntynyt oman elämänkokemukseni, mutta myös laajemman kokemuksen tuloksena. Siihen on vaikuttanut paljon myös omassa työssäni saatu kokemus ja näkemys. Olen valmis ajamaan näitä asioita eteenpäin. Koen kansanedustajaehdokkuuteni jatkona poliittiselle osallistumiselle, jossa olen ollut.

Koen ohjelmani hyväksi ja haluaisin tehdä sitä tunnetuksi Keski-Suomessa tavoittaakseni äänestäjiä. Se edellyttää ilmoittelua eri lehdissä (Keskisuomalainen, Laukaa-Konnevesi lehti, Henki ja Elämä, eri paikallislehdet), suoramarkkinointia postilaatikoihin sekä somessa näkymistä.

Kaikki tuo vaatii taloudellisia uhrauksia. Toivoisin saavani vaalitukea kannatusyhdistykselleni ”Pappia kyydissä eduskuntaan ry” tilinumero FI48 1544 3000 0966 31, viesti lahjoitus

Lisätietoja saa

  • sähköpostilla hanna.laakso@hannalaakso.fi
  • soittamalla Hanna puh. 040 528 2846
  • tai soittamalla kampanjapäällikkö Erkki Yli-Kokko 0400 546 778


Nyt petti pelisilmä pahasti

Maksukatto ja välikatto ovat olleet viime viikkojen sanoja, kun eduskunta käsitteli hallituksen esitystä laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista. Tähän asti lääkärinvastaanoton kertamaksua on peritty yhdessä terveyskeskuksessa enintään kolme kertaa kalenterivuodessa, eli kansalaisen vuosimaksu on ollut enintään 61,80 euroa.

Uusi laki muuttaa tilanteen. Jatkossa kansalaista voitaisiin laskuttaa jokaisesta lääkärikäynnistä terveyskeskuksessa aina maksukattoon eli 683 euroon asti. Toki katto täyttyy aikaisemmin, jos kansalainen käyttää muita asiakasmaksullisia palveluita. Kielteinen muutos koskisi täysi-ikäisiä suomalaisia, sillä alaikäisiltä uusi laki poistaisi sairaanhoitopalveluiden maksut kokonaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää sivuillaan, että uudistus voi heikentää joidenkin kansalaisten asemaa, ”jos asiakas käyttää paljon perustason lääkäri- tai hoitajapalveluja taikka sarjahoitoa, joista maksun saa jatkossa periä jokaiselta käyntikerralta”.

Olen diakoniasta vastaava pappi. Vastaanotoilla viime vuosi, kuten aiemmatkin, on ollut työntäyteinen nimenomaan taloudelliseen ahdinkoon joutuneiden kanssa työskennellessä. Perheet, joissa erityistilanteita: sairautta, työttömyyttä, eroja, loppuun palamista ynnä muuta, ovat tiukoilla ja tilanteet ovat oikeasti vaikeita. Eikä kyse ole vain perheistä. Suurin asiakaskuntamme ovat yksin elävät 40-69 vuotiaat.

Mistään pienestä asiasta ei ole kysymys. Viime vuonna kohtaamisia oli tuhansia ja niistä kolmanneksen syy olivat taloudelliset asiat.  Näin ole vain Laukaassa vaan samaa viestiä kuulee ympäri Suomen diakonityöntekijöiltä. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, että jos jo nyt myönnämme avustuksia apteekin lääkelaskuja varten, tulevaisuudessa maksamme myös terveyskeskuskäyntien maksuja. Suomessa hyvinvointivaltion turvaverkot eivät ole niin vahvat kuin yleisesti luullaan.

Joulu näyttää yhteiskuntamme kahtia jakautuneisuuden

Joulu tulee ja siihen liittyvä taloudellinen kuormitus näkyy Suomen evankelisluterilaisten seurakuntien diakonia-avussa avunhakijoiden määrän merkittävänä kasvuna eri puolilla Suomea. Yleisin syy diakoniatyön vastaanotolle hakeutumiseen ovat taloudelliset ongelmat. Taloudellisiin vaikeuksiin liittyy lähes poikkeuksetta myös muita ongelmia, kuten työttömyyttä, sairauksia tai päihde- ja mielenterveysongelmia.

Suomen evankelisluterilaisten seurakuntien diakoniatyön vastaanotoilla on tilastoitu tänä vuonna marraskuun alkuun mennessä yli 320 000 avunhakijan kohtaamista. Osa avunhakijoista näkyy tilastossa tosin useamman kohtaamisen verran. Vaikka neljä viidestä diakonia-avun hakijasta on työelämän ulkopuolella, työssä käyvien avunhakijoiden osuus on viime aikoina lisääntynyt.

On selvää, että yhteiskunnan on tuettava ja vahvistettava ihmisten kykyä kantaa vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Samalla on varmistettava, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja sosiaaliturva takaavat ihmisarvoisen elämän perusedellytykset.  Suomalaisessa sosiaaliturvassa otetaan tällä hetkellä kuitenkin heikosti huomioon erilaiset elämän epätyypillisyydet. Lisäksi oikeudenmukaisuuteen kuuluu, että ahkeruus ja järkevät valinnat tuovat menestystä tekijälleen. Siihen kuuluu myös, että vaikeuksiin joutunutta autetaan nousemaan jaloilleen. Jokainen ihminen on yhtä arvokas.

”Tuo kotihin, jos pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin… luo köyhän niin kuin rikkahan saa joulu ihana!” Tämän toiveen voimme tehdä todeksi kantamalla oman kortemme kekoon osallistumalla vaikkapa johonkin lukuisista joulukeräyksistä. Juuri tästä on kyse myös joulun sanomassa – rakastamisesta ja rakastetuksi tulemisesta, siitä, ettei ketään jätetä yksin. Joulu itsessään on kaunis kertomus siitä, kuinka Jumala haluaa pitää yhteyttä ihmisiin. Jumala tulee ihmiseksi Pojassaan ottamaan osaa meidän kipuihimme ja myös kärsimään puolestamme. Siinä on toivo ja valo.