Joulu tulee ja siihen liittyvä taloudellinen kuormitus näkyy Suomen evankelisluterilaisten seurakuntien diakonia-avussa avunhakijoiden määrän merkittävänä kasvuna eri puolilla Suomea. Yleisin syy diakoniatyön vastaanotolle hakeutumiseen ovat taloudelliset ongelmat. Taloudellisiin vaikeuksiin liittyy lähes poikkeuksetta myös muita ongelmia, kuten työttömyyttä, sairauksia tai päihde- ja mielenterveysongelmia.

Suomen evankelisluterilaisten seurakuntien diakoniatyön vastaanotoilla on tilastoitu tänä vuonna marraskuun alkuun mennessä yli 320 000 avunhakijan kohtaamista. Osa avunhakijoista näkyy tilastossa tosin useamman kohtaamisen verran. Vaikka neljä viidestä diakonia-avun hakijasta on työelämän ulkopuolella, työssä käyvien avunhakijoiden osuus on viime aikoina lisääntynyt.

On selvää, että yhteiskunnan on tuettava ja vahvistettava ihmisten kykyä kantaa vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Samalla on varmistettava, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja sosiaaliturva takaavat ihmisarvoisen elämän perusedellytykset.  Suomalaisessa sosiaaliturvassa otetaan tällä hetkellä kuitenkin heikosti huomioon erilaiset elämän epätyypillisyydet. Lisäksi oikeudenmukaisuuteen kuuluu, että ahkeruus ja järkevät valinnat tuovat menestystä tekijälleen. Siihen kuuluu myös, että vaikeuksiin joutunutta autetaan nousemaan jaloilleen. Jokainen ihminen on yhtä arvokas.

”Tuo kotihin, jos pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin… luo köyhän niin kuin rikkahan saa joulu ihana!” Tämän toiveen voimme tehdä todeksi kantamalla oman kortemme kekoon osallistumalla vaikkapa johonkin lukuisista joulukeräyksistä. Juuri tästä on kyse myös joulun sanomassa – rakastamisesta ja rakastetuksi tulemisesta, siitä, ettei ketään jätetä yksin. Joulu itsessään on kaunis kertomus siitä, kuinka Jumala haluaa pitää yhteyttä ihmisiin. Jumala tulee ihmiseksi Pojassaan ottamaan osaa meidän kipuihimme ja myös kärsimään puolestamme. Siinä on toivo ja valo.