Maksukatto ja välikatto ovat olleet viime viikkojen sanoja, kun eduskunta käsitteli hallituksen esitystä laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista. Tähän asti lääkärinvastaanoton kertamaksua on peritty yhdessä terveyskeskuksessa enintään kolme kertaa kalenterivuodessa, eli kansalaisen vuosimaksu on ollut enintään 61,80 euroa.
Uusi laki muuttaa tilanteen. Jatkossa kansalaista voitaisiin laskuttaa jokaisesta lääkärikäynnistä terveyskeskuksessa aina maksukattoon eli 683 euroon asti. Toki katto täyttyy aikaisemmin, jos kansalainen käyttää muita asiakasmaksullisia palveluita. Kielteinen muutos koskisi täysi-ikäisiä suomalaisia, sillä alaikäisiltä uusi laki poistaisi sairaanhoitopalveluiden maksut kokonaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää sivuillaan, että uudistus voi heikentää joidenkin kansalaisten asemaa, ”jos asiakas käyttää paljon perustason lääkäri- tai hoitajapalveluja taikka sarjahoitoa, joista maksun saa jatkossa periä jokaiselta käyntikerralta”.
Olen diakoniasta vastaava pappi. Vastaanotoilla viime vuosi, kuten aiemmatkin, on ollut työntäyteinen nimenomaan taloudelliseen ahdinkoon joutuneiden kanssa työskennellessä. Perheet, joissa erityistilanteita: sairautta, työttömyyttä, eroja, loppuun palamista ynnä muuta, ovat tiukoilla ja tilanteet ovat oikeasti vaikeita. Eikä kyse ole vain perheistä. Suurin asiakaskuntamme ovat yksin elävät 40-69 vuotiaat.
Mistään pienestä asiasta ei ole kysymys. Viime vuonna kohtaamisia oli tuhansia ja niistä kolmanneksen syy olivat taloudelliset asiat. Näin ole vain Laukaassa vaan samaa viestiä kuulee ympäri Suomen diakonityöntekijöiltä. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, että jos jo nyt myönnämme avustuksia apteekin lääkelaskuja varten, tulevaisuudessa maksamme myös terveyskeskuskäyntien maksuja. Suomessa hyvinvointivaltion turvaverkot eivät ole niin vahvat kuin yleisesti luullaan.
Hanna Laakso 