Vanhemmuus on arvovalinta?

Viikonlopun verran olemme pureskelleet uutta väestöennustetta, joka on huolestuttavaa luettavaa. Syntyvyys on kääntynyt jyrkkään laskuun, vauvoja syntyy historiallisen vähän. Syntyvyys on itse asiassa laskenut Suomessa jo seitsemän vuotta peräkkäin. Tämä johtuu erityisesti siitä, että nuoret aikuiset lykkäävät lapsenhankintaa useista syistä. Tutkimuksen mukaan suomalaiset myös haluavat yhä vähemmän lapsia. Suurperhettä toivovien määrä on vähentynyt ja vapaaehtoista lapsettomuutta suunnittelevien määrä kasvanut. Nyt hedelmällisessä iässä olevan sukupolven lopullinen lapsiluku jääneekin pienemmäksi kuin aiemmilla sukupolvilla, ja kokonaan lapsettomien osuus kasvaa. Sitten on toki paljon heitäkin, jotka eivät toiveestaan ja hoidoistaan huolimatta voi saada lasta. Tässä mielessä ollaan herkän asian äärellä. Julkisella puolella lapsettomuushoidot ovat hitaita. Yksityisellä puolella lapsettomuushoidot ovat usein korkean hinnan takia mahdottomuus. Omilla soluilla tehtävistä hoidoista saa Kelalta jonkinlaisen korvauksen. Lahjasoluhoidoista ei korvata mitään.

Seuraavan hallituksen on ehdottomasti toteutettava kunnianhimoinen perhevapaauudistus, joka tällä kaudella kaatui kustannuksiin. Sitä tarvitaan vahvistamaan työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa ja lisäämään joustoja lapsiperhearkeen. Tasa-arvoisessa perhevapaajärjestelmässä isät ja äidit voisivat ensin olla samalla tavalla oman vapaakiintiönsä mukaan kotona pienen lapsen kanssa. Sen jälkeen he yhdessä päättäisivät, kumpi olisi kotona lasten hoidosta päävastuullisena. Tämä on tasa-arvoa. Se tasaisi myös tuloeroja. Kun naisten työmarkkina-asema tätä myötä paranisi, ei se olisi myöskään taloudellinen kysymys eikä eläkekysymys – niin paljon kuin tänä päivänä.

Elokuun lopulla Helsingin Sanomat raportoi Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jonka mukaan yli puolet vanhemmista kokee uupumuksen vaikuttaneen heidän toiveisiinsa hankkia lisää lapsia. Tämä on huolestuttavaa, ei vain syntyvyyden vaan ennen kaikkea perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Perheet uupuvat erilaisista syistä. Toisilla uupumus voi johtua esimerkiksi tukiverkon puutteesta, kun vanhemmat ja ystävät ovat jääneet toiselle paikkakunnalle. Tutkimuksessa nousivat esiin myös taloudellisen tilanteen epävarmuus ja työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet.

Mielenkiintoinen anekdootti on, että USA:ssa syntyy 1,9 lasta per nainen. Tämän vuoden vastaava lukema Suomessa on tilastokeskuksen mukaan 1,43 lasta per nainen. Eron tekee vieläkin merkittävämmäksi se, että USA:ssa ei ole palkallista äitiyslomaa eikä julkista päivähoitoa. Työtahti on kova ja päivät pitkiä, kuten meilläkin. USA:ssa asuva suomalainen toimittaja Saska Saarikoski toteaa, että selitystä tulisi hakea syrjäytymisestä ja nuoruutta venyttävästä kulttuurista. Tämä otetaan helposti nuorten syyllistämisenä. Mutta jos Suomessa on jo lähes 66 000 syrjäytynyttä nuorta, niin ei siinä lapsia hankita. Ei siis ole syytä syyllistää vaan auttaa. Tässä yhteydessä pelkästään luokittelu hyviin ja huonosti pärjääviin ei tosin välttämättä ole hedelmällistä. Myös hyvin koulutettu ihminen voi jäädä työttömäksi, sairastua vakavasti, erota tai kuolla työiässä. Riskitöntä elämää ei ole kellään. Politiikan tehtävänä on kehittää yhteiskuntaa niin, että ihmisillä on mahdollisuus hyvään elämään riskeistä huolimatta.

Vanhempien uupumuksesta keskustellaan varmasti neuvoloissa, mutta se voi jäädä myös tunnistamatta. Neuvolakäynnit myös harvenevat yhteen kertaan vuodessa vauvaiän jälkeen. Tutkimuksen mukaan monet vanhemmat vaikuttavat olevan aika yksinäisiä. Siitä näkökulmasta pitää miettiä, miten heille voidaan rakentaa enemmän sosiaalista tukea ja tukiverkkoja. Kunnissa, seurakunnissa ja monissa järjestöissä tehdään kyllä paljon hyvää työtä, mutta hyvät käytännöt leviävät liian hitaasti.

Lasten hyvinvointi lepää vanhempien varassa, mutta vanhempien ei tarvitse pärjätä yksin. Apua ja tukea pitää voida pyytää leimautumatta huonoksi äidiksi tai isäksi. Yksi keino perheiden lapsiluvun kasvattamiseen olisi eräiden tutkijoiden mukaan tiedon lisääminen. Heidän mukaansa nuorille aikuisille pitäisi jakaa perhe- ja lapsimyönteistä informaatiota, jotta perheet uskaltaisivat tehdä haluamansa määrän lapsia, eivätkä haaveet jäisi talous-, opiskelu- tai asuntoasioiden jalkoihin. Lapsiperheiden arjessa tärkeisiin palveluihin kannattaa myös panostaa. Harrastuksia voinee tuoda yhä enemmän koulujen yhteyteen, iltapäiviin, mikä olisi iso helpotus monien perheiden arjessa ja kuljetusrumbassa.

Mikään yksittäinen asia ei varmastikaan ole vastaus siihen, miten syntyvyys saadaan Suomessa taas nousuun. Uusia keinoja tarvitaan ja paljon on vielä tehtävää. Se on mahdollista, kunhan vain haluamme sitä.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s