Tag: Eduskuntavaalit 2019

Ylisukupolvinen syrjäytyminen on voitettavissa

Hanna LaaksoLeave a comment


Suomessa koulutuksen ja työn ulkopuolella on 60 000 15–29-vuotiasta nuorta, yhden kokonaisen ikäluokan verran. 20 000 lapsen ja nuoren arvioidaan olevan vakavassa ylisukupolvisessa syrjäytymisriskissä. Meillä ei ole varaa hukata heistä yhtäkään.

Ratkaisut ovat olemassa, kunhan kokoamme voimamme ja sitoudumme yhteiseen tavoitteeseen. Muutos ei kuitenkaan tapahdu heti tai edes seuraavan neljän vuoden aikana, vaan tarvitaan vaalikaudet ylittävää yhteistyötä.

Kasautuneessa huono-osaisuudessa elää Suomessa 10 000 lapsiperhettä. Heitä yhdistää pitkittynyt köyhyys sekä lisäksi epävakaat ihmissuhteet, alhainen koulutus, työttömyys, päihde- tai mielenterveysongelmat. Tärkeää olisi tarjotaan perheille palveluja nopeasti eikä vasta ongelmien kasautuessa. Parhaiten toimii tuki, joka tulee koteihin helposti ja leimaamatta. Tuki olisi hyvä koordinoida neuvolan, varhaiskasvatuksen ja peruskoulun kautta kohdentamalla resursseja ja uudistamalla toimenkuvia.

Merkityksellisyyden tunne on myös tärkeää kaikille. Nuorelle on löydyttävä mielekäs paikka yhteiskunnassa koulutuksen ja työn avulla. On aika taata jokaiselle nuorelle omatahtinen toisen asteen koulutus tai työ oppivelvollisuuden jälkeen. Tukijärjestelmä vaatii remontin: työn vastaanottamisen on aina oltava nuorelle taloudellisesti kannattavaa, ja tukiin liittyvä byrokratia on purettava.

Ilman peruskoulun päättötodistusta ja järkevää jatkopolkua nuoren syrjäytymisriski on suurin. Myös koulunkäynnin ongelmat, yksinäisyys ja kiusaaminen altistavat syrjään jäämiselle. Niihin pitää tarttua nykyistä tehokkaammin. Tämä tehdään viemällä nykyistä vahvemmin perhe- ja nuorisotyö sekä mielenterveyspalvelut päiväkoteihin ja kouluihin.

Yksinäisyys, tekemättömyys ja ahdistuneisuus kuluttavat lasta ja nuorta. Autetaan lapsia ja nuoria solmimaan kaveruussuhteita tarjoamalla maksuton harrastus kaikille nuorille. Tämä voitaisiin toteuttaa kustannustehokkaasti ja mielekkäästi koulun yhteydessä. Valtioavusteiset liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimijat voitaisiin velvoittaa järjestämään tätä toimintaa kouluille, koska siellä tavoitetaan kaikki.

Yrittämällä työtä ja hyvinvointia

Hanna LaaksoLeave a comment

Tässä päivänä muutamana SDP:n Antti Rinne kaipaili tupon perään. Tämä on laajasti teilattu. Sen sijaan meidän pitäisi sitoutua rakenteellisiin ja työmarkkinoiden toimintaa parantaviin uudistuksiin, jotka nostavat työllisyyden vähintään 75 prosenttiin vaalikauden aikana ja luovat edellytykset nostaa työllisyys pohjoismaiselle tasolle sekä taittavat kestävyysvajetta.

Tämä edellyttää verotuksen kehittämistä suuntaan, joka suosii työntekoa, yritystoimintaa, kotimaista omistamista ja muuta suomalaisten hyvinvointia lisäävää toimintaa sekä edistää ympäristön suojelua. Verotuksen on tuettava Suomen houkuttelevuutta maana, jossa halutaan tehdä työtä, yrittää ja johon halutaan sijoittaa.

Jotta suomalaiset yrittäjät voivat jatkossakin tarjota töitä, toimeentuloa ja hyvinvointia, tekoja yrittäjyyden puolesta tarvitaan lisää. Kokoomuksen yrittäjäkiertueen keskeinen viesti oli epävarmuus tulevaisuudesta.

Yrittäjät ovat huolissaan poliittisista avauksista, joissa yrittäjien vero- ja sääntelytaakkaa halutaan kiristää. Huoli on myös työntekijöistä. Investointikannustimien ja kannattavuuden heiketessä heikkenee myös yritysten kyky työllistää ja maksaa työntekijöille parempia palkkoja.

Julkisessa keskustelussa lietsottua vastakkainasettelua ei tunnistettu omalla työpaikalla, vaan samassa veneessä olemisen henki oli vahva yrityksissä. Paikallisen yrityskohtaisen sopimisen laajentamista kaikkiin yrityksiin reiluin ehdoin pidettiin tästä syystä tärkeänä.

Jokainen yrittäjä tavoittelee oman yrityksensä menestystä. Tukien sijaan toivotaan yhteiskunnalta ”saa tehdä” -henkeä eli kannustavaa ja kilpailukykyistä toimintaympäristöä kilpailijamaihin verrattuna.

Joskus yrittämisen riskit myös realisoituvat, ja yrittäjät toivoivatkin yhteiskunnan paremmin tukevan epäonnisia yrittäjiä takaisin yrittämisen tielle.

Itsensä työllistäjien ja pienyrittäjien perusturvaan toivottiin parannuksia. Lisäksi rehellisten konkurssin tehneiden yrittäjien uuteen alkuun toivottiin helpotuksia.

Myös sukupolven vaihdosta tulisi helpottaa, jotta kaikki yrityksemme eivät siirtyisi ulkomaisten pääomasijoittajien haltuun.

Tasa-arvoa. Oikeasti.

Hanna LaaksoLeave a comment

Olen vahvojen naisten kasvattama. Sanon tämän siksi, että isäni sairastui vakavasti ollessaan vain 33 -vuotias ja kuoli 12 vuotta myöhemmin 45 -vuotiaana. Äiti oli se, joka joutui kantamaan päävastuun perheen elatuksesta. Hän myös yksinhuoltajana kasvatti minusta ja sisaruksistani vastuuntuntoisia ja eteenpäin pyrkiviä kansalaisia.  Myös molemmat isoäitini (jo edesmenneet) olivat jämäköitä naisia. Minulle kysymys tasa-arvosta on siis merkittävä asia.

Viime vuosina tasa-arvokeskustelu on onneksi monipuolistunut, teemoiksi ovat nousseet sukupuolistereotypioiden purku ja analyysi feminiinisyydestä ja maskuliinisuudesta. Naisen ja miehen mallit ja roolit ovat monipuolistuneet. Tasa-arvokeskustelu on ulotettu varhaiskasvatukseen ja koulumaailmaan. Sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän sekä kiusaamisen vastaista työtä kouluissa on edelleen kuitenkin tehostettava ja opettajien ja rehtoreiden osaamista häirinnän tunnistamisessa vahvistettava.  

Maailma ei kuitenkaan ole valmis. Myös Suomessa on vielä paljon tehtävää. Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen ongelma. Rikoslain 20. luku on uudistettava ja uudistamisen lähtökohdaksi on otettava suostumuksen puutteen lisääminen raiskauksen keskeiseksi tunnusmerkiksi.

Myöskään hoivavastuu ei jakaudu miesten ja naisten välillä riittävästi, eikä palkkatasa-arvoakaan ole vielä saavutettu kaikilla aloilla. Tärkeää on tehdä työllisyyttä parantava ja etenkin naisten eläkeköyhyyttä kestävästi parantava perhevapaauudistus. Isille korvamerkittyä osuutta tulee lisätä. Uudistukselle on varattava riittävät resurssit. Perhevapaajärjestelmän tulee olla joustava ja huomioida perheiden monimuotoisuus.

Naisten hyvinvointi on mielestäni tasa-arvokysymys. Seuraavan hallituksen tulee toteuttaa sosiaaliturvan kokonaisuudistus, joka takaa ihmisarvoisen elämän edellytykset, vahvistaa työnteon palkitsevuutta, kannustaa aktiivisuuteen ja säilyttää tarveharkinnan. Sosiaaliturvaa uudistettaessa on varmistettava, että vaikutukset eri naisryhmiin ovat myönteiset. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota ikääntyneiden naisten, yksinhuoltajien, vammaisten ja maahanmuuttajanaisten toimeentuloon.

Naisten sosiaali- ja terveyspalveluille on muutenkin turvattava riittävät resurssit. Ennaltaehkäisevien palveluiden saatavuus tulee varmistaa. Yhdistysten ja järjestöjen merkitys tässä kohdin on tunnustettava ja niiden voimavarat saatava paremmin yhteiskunnan käyttöön. Yhteiskunnan on kannettava päävastuu ikääntyvän väestön hoidosta ja hoivasta. Naisille tulee taata myös esimerkiksi heidän tarpeisiinsa sopivat ja riittävät päihdepalvelut. Erityisesti päihderiippuvuusriskiryhmiin kuuluville naisille on resursoitava matalan kynnyksen palveluja.

Lopuksi haluan todeta, että tytöt ja naiset on oltava kehitysyhteistyön keskiössä. Syksyinen kaplakka ministeri Soinin ympärillä liittyen aborttikysymykseen osoitti, että Suomen linjan seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien edelläkävijänä ja puolustajana on oltava yhtenäinen. Sukupuolten tasa-arvo ja naisten oikeudet on huomioitava kaikissa kehityshankkeissa, koska ilmastonmuutoksen kaltaiset globaalit ilmiöt ovat uhka erityisesti kaikkein köyhimmille naisille. Auttamalla naista autamme hänen koko perhettään, mies mukaan lukien, sekä koko kyläyhteisöä. Oma toimeentulo vahvistaa naisten roolia ja arvostusta sekä perheessään että yhteisössään. Naisten auttaminen on tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista kasvattaa hyvinvointia kestävästi.

8.-9.2. Petteri Orpon Keski-Suomen kiertueella mukana

Hanna LaaksoLeave a comment

Pe – la 8.-9.2. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo rantautuu Keski-Suomeen. Puheenjohtajan kierros alkaa Manner-Suomen asukasluvultaan pienimmästä kunnasta, Luhangasta.

Ohjelma alkaa pe 8.2. klo 16 Luhangan kylätalolla (Kotipellontie 1, Luhanka). Ohjelman aluksi me eduskuntavaaliehdokkaat esittäydymme. Petteri Orpo tulee paikalla noin klo 17.30.

Tarkempi aikataulu Kylätalolla:
klo 16.00 Kahvitarjoilu
klo 16.30 Eduskuntavaaliehdokkaat esittäytyvät, juontajana Ahti Weijo
klo 17.30 Petteri Orpo tavattavissa
Ohjelma loppuu klo 18.00

Lauantaina 9.2 Petteri Orpo on tavattavissa seuraavissa paikoissa:
klo 9.30-10.15 Jyväskylä, kävelykatu, OP:n tasanne (Asemakadun ja Kauppakadun kulmaus)
klo 10.20-10.40 Jyväskylän yliopiston kirjaston edusta, Kokoomusopiskelijoiden teltta (Seminaarinkatu 15, Jyväskylä)
klo 11-12.30 Kaikkien puoluejohtajien vaalitentti Jyväskylän yliopiston päärakennuksessa
klo 13.30-14.00 Äänekoski, Kokoomo (Torikatu 4, Äänekoski)
klo 14.30-15.00 Laukaa, K-supermarket (Vuokaari 2 Laukaa)

Paikalla myös minä ja muut Keski-Suomen Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaat.

Oikeus arvokkuuteen

Hanna LaaksoLeave a comment

Tapaus Esperi Care on taas nostanut pintaan kysymyksen vanhusten hoidon tilasta maassamme. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) kommentti hoivayritys Esperi Caren ongelmista aiheuttaa myös ihmetystä. 

Ikääntyneiden määrä lisääntyy lähivuosina. Kun senioreista puhutaan kestävyysvajeena, se ei ole arvokasta puhetta ihmisestä. Seniorit hyödyntävät tälläkin hetkellä monella tavoin yhteiskuntaa maksamalla korotettua veroa ansiotuloihin verrattuna, kuluttamalla, tukemalla monin tavoin lastensa perheitä ja hoitamalla iäkkäitä vanhempiaan sekä tekemällä huomattavan laajaa vapaaehtoistyötä. Ikäihmisille tulee taata mahdollisuus omaehtoiseen, täysipainoiseen, turvalliseen ja arvokkaaseen vanhuuteen.

Taloudellinen pärjääminen luo edellytykset ihmisarvoiselle vanhuudelle. Kun työn verotusta kevennetään, ei saa samalla unohtaa eläketulon verotusta. Eläkeläisköyhyyden vähentämisessä erityisesti takuueläke on avainasemassa. Eniten sairastavat eläkeläiset käyttävät muita suuremman osan tuloistaan välttämättömiin lääkkeisiin. Heidän asemaansa voidaan parantaa lääkekorvausjärjestelmää ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevilla muutoksilla.

Eläkeläisten ostovoiman kehittyminen elinkustannusten kehitystä vastaavasti varmistetaan nykyisellä eläkeindeksin laskentamallilla. Kokoomus ehdottaa lisäksi sen tutkimista, miten hyvin elinkustannusindeksin perusteena oleva kulutuskori vastaa eläkkeellä olevien henkilöiden todellista keskimääräistä kulutusrakennetta.

Ihmisen henkinen ja sosiaalinen pääoma ei haihdu mihinkään, kun hän ikääntyy. Jos on virtaa jatkaa työntekoa muodossa tai toisessa, sen pitää olla mahdollista, ja siihen on kannustettava. Se hyödyttää senioreiden itsensä lisäksi koko kansantaloutta. Se tuo osaltaan helpotusta työikäisen väestön osuuden pienenemisen aiheuttamiin taloudellisiin haasteisiin.

Ikäihmisiä ei pidä säilöä passiivisiksi, kun he tarvitsevat tukea arjessaan. Tämä edellyttää riittävien palveluiden saamista kotiin ja omaistaan kotona hoitavavan henkilön saamaa tukea. Kun kotona asuminen ei ole enää mahdollista, tarvitaan palveluasumista ja perhekoteja vanhuksille. Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan määrä on mitoitettava todellista tarvetta vastaavaksi. Tässä on parantamisen varaa. Palvelujen on oltava aina myös kuntouttavia. Hoitotakuuta on tiukennettava, ja lisäksi luotava sen rinnalle hoivatakuu. Tämä edellyttää vanhuspalvelulain velvoittavuuden vahvistamista. Silloin, kun esimerkiksi kunnat käyvät neuvotteluja yksityisten palvelutuottajien kanssa, on varmistettava hoidon laatu ja hoitavien käsiparien riittävyys.

Toimintakyvyn ja terveyden edistämisessä fyysisen toimintakyvyn tukeminen ja henkisen vireyden ylläpito ovat korvaamattomassa roolissa. Kansallista muistiohjelmaa on jatkettava. On tarpeen myös kehittää ja kokeilla uusia keinoja ikäihmisten liikunnan edistämiseksi sekä kulttuuripalveluiden ja muiden harrasteiden saavutettavuuden parantamiseksi. Tässä esimerkiksi kansalaisopistoilla ja muulla vapaan sivistystyön kentällä on runsaasti annettavaa. Senioreilla on korvaamaton rooli paitsi kulttuuripalveluiden käyttäjinä, myös niiden järjestämisessä ja tuottamisessa. Kulttuuri ja muut harrastukset tuovat sisältöä elämään ja auttavat osaltaan myös torjumaan yksinäisyyttä.

Vanhemmuus on arvovalinta?

Hanna LaaksoLeave a comment

Viikonlopun verran olemme pureskelleet uutta väestöennustetta, joka on huolestuttavaa luettavaa. Syntyvyys on kääntynyt jyrkkään laskuun, vauvoja syntyy historiallisen vähän. Syntyvyys on itse asiassa laskenut Suomessa jo seitsemän vuotta peräkkäin. Tämä johtuu erityisesti siitä, että nuoret aikuiset lykkäävät lapsenhankintaa useista syistä. Tutkimuksen mukaan suomalaiset myös haluavat yhä vähemmän lapsia. Suurperhettä toivovien määrä on vähentynyt ja vapaaehtoista lapsettomuutta suunnittelevien määrä kasvanut. Nyt hedelmällisessä iässä olevan sukupolven lopullinen lapsiluku jääneekin pienemmäksi kuin aiemmilla sukupolvilla, ja kokonaan lapsettomien osuus kasvaa. Sitten on toki paljon heitäkin, jotka eivät toiveestaan ja hoidoistaan huolimatta voi saada lasta. Tässä mielessä ollaan herkän asian äärellä. Julkisella puolella lapsettomuushoidot ovat hitaita. Yksityisellä puolella lapsettomuushoidot ovat usein korkean hinnan takia mahdottomuus. Omilla soluilla tehtävistä hoidoista saa Kelalta jonkinlaisen korvauksen. Lahjasoluhoidoista ei korvata mitään.

Seuraavan hallituksen on ehdottomasti toteutettava kunnianhimoinen perhevapaauudistus, joka tällä kaudella kaatui kustannuksiin. Sitä tarvitaan vahvistamaan työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa ja lisäämään joustoja lapsiperhearkeen. Tasa-arvoisessa perhevapaajärjestelmässä isät ja äidit voisivat ensin olla samalla tavalla oman vapaakiintiönsä mukaan kotona pienen lapsen kanssa. Sen jälkeen he yhdessä päättäisivät, kumpi olisi kotona lasten hoidosta päävastuullisena. Tämä on tasa-arvoa. Se tasaisi myös tuloeroja. Kun naisten työmarkkina-asema tätä myötä paranisi, ei se olisi myöskään taloudellinen kysymys eikä eläkekysymys – niin paljon kuin tänä päivänä.

Elokuun lopulla Helsingin Sanomat raportoi Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jonka mukaan yli puolet vanhemmista kokee uupumuksen vaikuttaneen heidän toiveisiinsa hankkia lisää lapsia. Tämä on huolestuttavaa, ei vain syntyvyyden vaan ennen kaikkea perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Perheet uupuvat erilaisista syistä. Toisilla uupumus voi johtua esimerkiksi tukiverkon puutteesta, kun vanhemmat ja ystävät ovat jääneet toiselle paikkakunnalle. Tutkimuksessa nousivat esiin myös taloudellisen tilanteen epävarmuus ja työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet.

Mielenkiintoinen anekdootti on, että USA:ssa syntyy 1,9 lasta per nainen. Tämän vuoden vastaava lukema Suomessa on tilastokeskuksen mukaan 1,43 lasta per nainen. Eron tekee vieläkin merkittävämmäksi se, että USA:ssa ei ole palkallista äitiyslomaa eikä julkista päivähoitoa. Työtahti on kova ja päivät pitkiä, kuten meilläkin. USA:ssa asuva suomalainen toimittaja Saska Saarikoski toteaa, että selitystä tulisi hakea syrjäytymisestä ja nuoruutta venyttävästä kulttuurista. Tämä otetaan helposti nuorten syyllistämisenä. Mutta jos Suomessa on jo lähes 66 000 syrjäytynyttä nuorta, niin ei siinä lapsia hankita. Ei siis ole syytä syyllistää vaan auttaa. Tässä yhteydessä pelkästään luokittelu hyviin ja huonosti pärjääviin ei tosin välttämättä ole hedelmällistä. Myös hyvin koulutettu ihminen voi jäädä työttömäksi, sairastua vakavasti, erota tai kuolla työiässä. Riskitöntä elämää ei ole kellään. Politiikan tehtävänä on kehittää yhteiskuntaa niin, että ihmisillä on mahdollisuus hyvään elämään riskeistä huolimatta.

Vanhempien uupumuksesta keskustellaan varmasti neuvoloissa, mutta se voi jäädä myös tunnistamatta. Neuvolakäynnit myös harvenevat yhteen kertaan vuodessa vauvaiän jälkeen. Tutkimuksen mukaan monet vanhemmat vaikuttavat olevan aika yksinäisiä. Siitä näkökulmasta pitää miettiä, miten heille voidaan rakentaa enemmän sosiaalista tukea ja tukiverkkoja. Kunnissa, seurakunnissa ja monissa järjestöissä tehdään kyllä paljon hyvää työtä, mutta hyvät käytännöt leviävät liian hitaasti.

Lasten hyvinvointi lepää vanhempien varassa, mutta vanhempien ei tarvitse pärjätä yksin. Apua ja tukea pitää voida pyytää leimautumatta huonoksi äidiksi tai isäksi. Yksi keino perheiden lapsiluvun kasvattamiseen olisi eräiden tutkijoiden mukaan tiedon lisääminen. Heidän mukaansa nuorille aikuisille pitäisi jakaa perhe- ja lapsimyönteistä informaatiota, jotta perheet uskaltaisivat tehdä haluamansa määrän lapsia, eivätkä haaveet jäisi talous-, opiskelu- tai asuntoasioiden jalkoihin. Lapsiperheiden arjessa tärkeisiin palveluihin kannattaa myös panostaa. Harrastuksia voinee tuoda yhä enemmän koulujen yhteyteen, iltapäiviin, mikä olisi iso helpotus monien perheiden arjessa ja kuljetusrumbassa.

Mikään yksittäinen asia ei varmastikaan ole vastaus siihen, miten syntyvyys saadaan Suomessa taas nousuun. Uusia keinoja tarvitaan ja paljon on vielä tehtävää. Se on mahdollista, kunhan vain haluamme sitä.